Yhteystiedot

puheenjohtaja Martti Tulonen, masatu@wippies.fi

sihteeri Aila Oksanen,
ailaoksanen@hotmail.com

Uusimmat kuvat

sso_ylikulma
Ylikulman osuuskappa
img367
img301
img286
A.Voitto_tikut
v 1932 tulva Impolan Haalin kohdalla.
Ylikulman koulukuva n 1935.
Share |

historiaa

Kuusjoki-Seura ry. perustettiin 26.11.1978, ja sen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Hannele Kesäniemi, joka myös teki aloitteen seuran perustamiseksi.
Seuran toinen puheenjohtaja oli Pentti Isotalo vuosina 1980-83.
Seuran kolmas puheenjohtaja Hannu Haapanen aloitti toimessaan vuonna 1984. Hän lopetti tehtävässä vuoden 2010 lopussa, ja tilalle valittiin Martti Tulonen.
Kuusjoki-Seuran on tarkoitus vaalia menneisyyttä ja nykyisyyttä, tehdä kotiseututyötä,   
kerätä esimerkiksi perinnetietoa, kaskuja, tarinoita ja murresanastoa sekä järjestää kotiseuturetkiä Kuusjoen kunnan alueen historiallisiin paikkoihin ja välillä myös kauemmas, esimerkiksi erilaisiin museoihin. Jäseniä seurassa on 60 (2010), ja jäsenmaksu on jokaista jäsentä kohden kymmenen euroa vuodessa.

Kuusjoki-Seuran jäseneksi voit liittyä ottamalla yhteyttä seuran puheenjohtajaan Martti Tuloseen.




Historiaa

Kuusjoki-Seura ry. perustettiin 26.11.1978. Aloitteen seuran perustamiseksi teki Hannele Kesäniemi, joka myös valittiin Kuusjoki-Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Heti alkajaisiksi vuonna 1979 Kuusjoki-Seura aloitti museoesineiden keruun sillä tavalla, että joka kylään valittiin kerääjät.            Samana vuonna vietettiin vielä vihdantekopäivää Nummijärvellä.


Vuonna 1980 seuran puheenjohtajaksi valittiin Pentti Isotalo. Samana vuonna museoesineitä alettiin koota Kuusjoenperän Ali-Harmin aittaan.
1981 vietettiin ensimmäistä vuosittaista Kuusjoki-päivää Nummijärvellä. Samaisena vuotena Kuusjoki-Seura
sai myös 10 000 markan (noin 1700 euroa) testamenttilahjoituksen Kerttu Puuskan perikunnalta.

1984 Kuusjoki-Seuran puheenjohtajaksi valittiin Hannu Haapanen. Kyseisenä vuonna saatiin myös tilat
museoesineiden keräystä varten käyttöön Maataloustuottajien omistamasta Kurkelan viljamakasiinista. Samana vuonna
ilmestyi vielä ensimmäinen Kuusjoki-Seuran julkaisema kirja, ensimmäinen kaskukirja nimeltään   Nii oikkee, nii oikkee, sano Harmi.
 1985 järjestettiin kaskujen keräyskilpailu uutta kirjaa varten. Samaisena vuonna Kuusjoki-Seura sekä
Waskio-Seura yhdessä pystyttivät Kuusjoen sekä Halikon rajalle rajasampaan. Samana vuotena diakuvattiin vielä Kuusjoen kantatilojen jäljellä olevat päärakennukset.

Vuonna 1986 Kuusjoki-Seura osallistui Kuusjoen kunnan 100-vuotisjuhliin järjestämällä Iloniemi-aiheisen kotiseutuillan sekä valokuvanäyttelyn.
Myös Iloniemen lasitehtaan muistotaulu paljastettiin Raatalan Marttilan talon maalla. Samalla avattiin
lasitehtaan alkuperäinen paja esineineen museoksi. Vielä samaisena vuonna ilmestyi kaskukilpailun pohjalta Kuusjoen toinen kaskukirja, Se on juttuu, sano Jama.
1987 Kuusjoki-Seura hankki isojaon aikaiset kartat kunnan eri kylistä. Vuotta myöhemmin
eli vuonna 1988 kotiseutupiiri kansalaisopistossa alkoi tutkia Kuusjoen murretta.    Vuonna 1989 Kuusjoki-Seura retkeili yhdessä kirjasto-kulttuurilautakunnan kanssa  Taivassalon kartanomuseossa sekä Silakrysäyksessä.


1990 järjestettiin pelimanni-ilta, jossa soittajana toimi Irtolaiset-yhtye. Samana vuonna perustettiin kansalaisopiston yhteyteen myös näytelmäpiiri, joka esitti Kuusjoki-Seuran  puheenjohtajan
Hannu Haapasen kirjoittaman kotiseutuaiheisen näytelmän Liivinmaan suret,
Hämäläisten Puuskan pihalla. Kyseisenä vuonna ilmestyi vielä Kuusjoen ensimmäinen murresanasto, Kiäl solmus,
joka sisältää yli 3000 Kuusjoen murresanaa ja jossa käännetään Kuusjoen murresanat kirjakielelle. Vuonna 1991 Liivinmaan suret esitettiin uudestaan vielä kolme kertaa Puuskan pihalla.
 Samana vuonna järjestettiin myös vanhanaikaiset kruunuhäät, joissa
oikeasti vihittiin Esa Pekonen ja Jaana Mäenpää.

1992 Kuusjoki-Seura osallistui Radio Suomen Salon Kotiseutuvartti-nimisen ohjelman tekoon. Samana vuonna tutkittin ja merkittiin muistiin Kuusjoen vanhimmat puut.
Kyseisenä vuotena tehtiin myös ensimmäinen patikkaretki, määränpäänä Raatalan Kakossuo.
Vuonna 1993 ilmestyi Kaupinlinnasta kertova Kaupinlinnan taruhistoria. Vuonna 1994 Kuusjoki-Seura osallistui paikallisradion
Kotiseutukotva-ohjelmiin sekä järjesti museoesineiden näyttelyn pääkirjastossa. 1995 Kuusjoki-Seura osallistui Vanhat värkit -näyttelyyn Puuskalla. Samana vuotena aloitettiin myös Kaupinlinnan muistotaulun teko.

Vuonna 1996 Kaupinlinnan muistotaulu valmistui ja patikkaretki tehtiin Kaupinlinnan oletetulle paikalle. Samana vuotena kansalaisopistossa perustettiin vielä perinnepiiri.
Vuotta myöhemmin eli vuonna 1997 järjestettiin Kuusjoen Keitaan tanssilava
-aiheinen näyttely, kun lavan perustamisesta oli kulunut 50 vuotta. Samaisena vuonna Kaupinlinnan muistotaulu pystytettiin 29.6.
Koskentien (tie Salosta Koskelle) varrelle Raatalan Mäntyrinteen talon kohdalle, josta on muinoin johtanut Kalevantie Kaupinlinnaan.
Kyseisenä vuonna tehtiin vielä ruskavaellus Kanungin Matasvuorelle ja Venhevahan kivelle sekä järjestettiin kotiseutuilta Maakuntamuseon kanssa.

Vuonna 1998 Kuusjoki-Seura sai apurahaa kirjasto-kulttuurilautakunnalta Kuusjoen maatilojen päärakennusten kuvaamiseksi.
Perinnepiiri jatkoi toimintaansa ja järjesti lisäksi kotiseuturetkiä. Vuonna 1999 maatilojen diavalokuvaus saatiin valmiiksi ja arkistoitiin. Samana vuonna ilmestyi myös kolmas kaskukirja, Tosi on, sano Ilola.

Vuonna 2000 Kuusjoki-Seura haki leader-rahaa, jota myönnettiinkin. Monica Kohomäki palkattiin haastattelemaan 40 kuusjokelaista henkilöä, jotka kertoivat entisajan elämästä Kuusjoella.
Entisajan elämää Kuusjoella -niminen kirja julkaistiin vielä saman vuoden jouluksi.

2001 historioitsija Aulis Ojan kunniaksi pystytettiin muistokivi lapsuuskodin pihamaalle Kuttilan Paimelaan.
Vuoden 2002 jouluksi ilmestyi toinen murresanasto, Kiäl suaraks, jossa kirjakielen sanoja selitetään Kuusjoen murteelle. 2003 järjestettiin retki Marttilan Nostalgia-museoon.

Lokakuussa 2007 Viljamakasiini-toimikunta liitettiin Kuusjoki-Seura ry:n toimintaan. Neljäs kaskukirja Juu, sano Jaatti julkaistiin 26. päivä marraskuuta 2008, jolloin vietettiin seuran 30-vuotisjuhlia Puuskalla.